Autonominen liikenne ja itseohjautuvat robottiautot ovat puhuttaneet viime aikoina ja herättäneet tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Mutta mistä tässä ilmiössä on oikein kyse? Lue aiheeseen pureutuva artikkelimme ja ota selvää!
Mitä autonominen liikenne tarkoittaa?
Autonominen liikenne voidaan nähdä hyvin eri tasoisena ajamisen automaationa. Ensinnäkin autonomian tasoon vaikuttaa käytettävä tekniikka. Autonominen tekniikka voi esimerkiksi auttaa kuljettajaa ohjaamaan autoa sekä hallitsemaan auton nopeutta. Toisaalta autonomisesti toimiva ohjausjärjestelmä voi korvata ihmisen kokonaan kuljettajan paikalla. Voidakseen toimia täysin autonomisesti auton tulee olla varustettu sellaisella tekniikalla, joka auttaa autoa ymmärtämään ja tulkitsemaan ympäristöön. Samalla auton hallitseminen tapahtuu automaattisesti, sillä tällainen auto pystyy reagoimaan liikennetilanteissa itsenäisesti, eikä näin vaadi lainkaan ihmistä kuljettamaan autoa.
Mitä etuja autonomisella liikenteellä on?
Autonominen liikenne nähdään yhtenä suurimmista liikkumisen muutossuunnista tulevaisuudesta. Sen odotetaan parantavan merkittävällä tavalla liikenteen turvallisuutta sekä alentavan liikkumisen aiheuttamia kustannuksia. EU:n tavoitteena on, ettei vuonna 2050 enää kukaan kuolisi auto-onnettomuuksissa. Autojen automatisointia pidetään tähän ratkaisuna, sillä 95 prosentin auto-onnettomuuksista on todettu johtuvan kuljettajan virheistä. Samalla autonomisen liikenteen odotetaan lisäävän mahdollisuuksia liikkua ja avaavan tietä uudenlaisille liikkumisen palveluille. Kaiken lisäksi autonomisen liikenteen odotetaan helpottavan liikenneruuhkia sekä vähentävän liikenteen aiheuttamia päästöjä.
Markkinoilta löytyy jo nyt monenlaisia järjestelmiä, jotka avustavat kuljettajaa. Tällaiset toiminnot voivat esimerkiksi suositella kuljettajalle erilaisia toimia. Ne voivat myös tukea kuljettajan havaintoja. Tällaisia avustavia toimintoja ovat esimerkiksi varoitin, joka varoittaa kuljettajaa niin sanotuista kuolleista kulmista sekä AEB eli automaattisesti toimiva hätäjarrutus. Jälkimmäinen voidaan nähdä edistyneenä aktiivisena turvajärjestelmänä, joka puuttuu tarvittaessa automaattisesti ajamiseen. AEB toimii ihmistä luotettavammin ja nopeammin, minkä vuoksi se on turvallisuutta lisäävä järjestelmä. LKA on toinen vaaratilanteissa ajamiseen puuttuva järjestelmä. LKA-järjestelmä auttaa autoa pitämään kaistansa.
Monet aktiivisesti kuljettajaa avustavat järjestelmät tulevat pakollisiksi vuosina 2021 – 2025 voimaan astuvan turvallisuusasetuksen myötä. Asetus koskee uusia ensirekisteröitäviä autoja. Vaikka autoissa jo löytyykin monenlaisia kuljettajaa auttavia järjestelmiä, joudutaan vielä odottamaan aikaa, jolloin voitaisiin puhua täysin autonomisesta ajamisesta. Tämä vaatii teknologian kehittymistä sekä muutoksia lainsäädäntöön.
Miten autonomisen liikenteen toteutumista aiotaan edistää?
Odotukset autonomisen liikenteen osalta ovat siis suuret, mutta niiden toteuttaminen myös edellyttää monia asioita. Ensinnäkin se edellyttää lainsäädännön muutoksia. Nykyinen lainsäädäntö ei nimittäin mahdollista autonomisen liikenteen edistämistä. Toiseksi se vaatii entistä älykkäämmin toimivaa liikenneinfraa, mikä tietysti edellyttää suuria investointeja sekä digitaaliseen että fyysiseen liikenneinfrastruktuuriin. Jotta autonomista liikennettä voitaisiin edistää, tarvitaan jo lähitulevaisuudessa laajamittaista autonomisten liikennejärjestelmien testaamista oikeissa liikenneolosuhteissa. Lisäksi testaamisen tulee ylittää maiden rajat. ACEA eli Euroopan autovalmistajien yhdistys on jo ehtinyt laatia tiekartan, jonka avulla kartoitetaan niitä edistämistoimenpiteitä, joilla lähdetään edistämään autonomista liikkumista. Tässä yhteydessä myös monet kyberturvallisuuteen liittyvät haasteet tulee ratkaista, jotta autonominen liikenne olisi turvallista.
Suomessa on jo alettu varautua autonomisen liikenteen toteuttamiseen lainsäädännön osalta. Ensisijaisesti lainsäädäntöön liittyvät haasteet koskevat tietoturvallisuutta sekä uudistamistarpeita ajoneuvojen tyyppihyväksyntälainsäädännössä.
Ovatko itseohjautuvat robottiautot vain utopistinen unelma?
Monelle tavalliselle kuluttajalle itseohjautuvat robottiautot saattavat kuulostaa utopistiselta unelmalta ja tuoda mieleen legendaarisen Ritariässän KITT-auton, jota olisi vaikea kuvitella sarjan ulkopuolisessa elämässä. Kuitenkaan unelma itseohjautuvasta robottiautosta ei välttämättä ole utopistinen unelma, eikä tällaisten autojen ilmestymistä katukuvaan edes välttämättä tarvitse odotella kovin kauaa. EU:n nimittäin kerrotaan aikovan hyväksyä maailman ensimmäisenä alueena kaupalliseen käyttöön melkein kokonaan autonomisesti toimivat robottiautot jo lähitulevaisuudessa. Kaupallistaminen kuitenkin edellyttää, että nykyistä lainsäädäntöä uudistetaan. EU:n pyrkimyksenä onkin lainsäädännön uudistaminen, jotta robottiautot voitaisiin hyväksyä liikenteeseen.
Tällä hetkellä suunnitellaan niin kutsuttujen nelostason robottiauton hyväksymistä liikenteeseen. Nelostason robottiautot tarkoittavat normaaliolosuhteissa ilman kuljettajaa pärjääviä autoja, joissa tulee kuitenkin olla kuljettaja äärimmäisiä erityistilanteita varten. Tällaisissa äärimmäisissä erityistilanteissa kuljettaja voi ottaa poikkeuksellisesti vastuun auton ohjaamisesta. Nelostason auto osaa hälyttää kuljettajaa äärimmäisen poikkeavista olosuhteista, joissa kuljettajan tulisi ottaa auton ajovastuu. Ellei kuljettaja tätä jostakin syystä tee, ohjautuu auto kuitenkin tien sivuun automaattisesti. Tämän jälkeen se myös pysähtyy automaattisesti.
Monet suuret autovalmistajat ovat päässeet robottiautojen kehittelytyössä kolmostasolle. Tällä tasolla auto pystyy hoitamaan suuren osan ajorutiineista. Kuljettajan on kuitenkin oltava kolmostason robottiautossa jatkuvasti valmiina ottamaan ohjausvastuu. Esimerkiksi kokeiluvaiheessa oleva amerikkalainen Tesla autopilottijärjestelmineen on tällä hetkellä kehitystasoltaan kolmostasolla, samoin Mercedes Benzin kehittämä ja Saksassa hyväksytty Drive Pilot -järjestelmä.
Robottiautojen kehittyminen on tällä hetkellä nopeaa. Käytännössä seuraavalle tasolle siirtyminen ja uudenlaisten robottiautojen kurvaaminen eurooppalaisille maanteille riippuukin tällä hetkellä lähinnä vain siitä, että yhteiset standardit saadaan hyväksytytä. Tämän jälkeen autovalmistajat todennäköisesti pyrkivät tuomaan automarkkinoille seuraavan sukupolven robottiautoja kunhan tämä vain on mahdollista teknisesti. Vielä ei tosin tiedetä tarkasti, millaisella aikataululla autovalmistajat tähän pystyvät, sillä tarkkoja aikatauluja ei toki ole julistettu, mutta se tiedetään, että monet suuret autovalmistajat ovat panostaneet robottiautojen suunnitteluun ja heidän kehittelytyönsä on jo melkoisen pitkällä.
Viidennellä tasolla robottiautot toimivat kokonaan automaattisesti. Kuljettajaa ei siis tarvita lainkaan tämän tason autoissa. Käytännössä näissä autoissa ei luultavasti tule edes olemaan ohjauspyörää eikä jarru- ja kaasupolkimia. Autovalmistajat eivät tosin ole vielä edenneet robottiautojen kehittelyssä aivan tälle tasolle, mutta kehittelytyö on tällä hetkellä niin huiman nopeaa, että eiköhän tämäkin taso saavuteta aivan pian. Nähtäväksi tosin jää, mikä autovalmistaja onnistuu ensiksi kehittämään viitostason robottiauton.
Jatkossa vaaditaan järjestäytynyttä valvontaa robottiautoilun turvallisuuden takaamiseksi. Moni alan aktiivinen toimija korostaakin sitä, että robottiautojen kohdalla tulee toimia siten, että turvallisuus on aina etusijalla. Turvallisuuden takaaminen kuitenkin edellyttää edelleenkin runsaasti työtä sekä esimerkiksi robottiautojen onnettomuuksien ja vahinkojen tutkimista.